Viilennysalusta

Touko kärsii todella paljon kuumuudesta ja yritän helpottaa sen oloa kaikin keinoin. Ostin Lemmikistore.fi:sta ennen juhannusta viilennysalustan Toukolle. 

Autossa ei ole ilmastointia, joten helteellä ei auta muu kuin ajaa ikkunat auki ja laittaa märkä pyyhe penkille, jonka päällä Touko makaa. Tämä alkoi tympimään, joten rupesin etsimään netistä eri vaihtoehtoja kuumuuden lievittämiseen.

Erilaisia vaihtoehtoja löytyy vain muutamia. Lemmikkikaupat tarjoavat viilennysmantteleita, -pantoja ja -alustoja. Manttelit ja pannat vaativat aina vettä, jotta ne viilentävät. 

Olen jo huomannut aiemmin, että markkinoille on tullut viilennysalusta, johon ei tarvitse vettä eikä pakastinta. Viilennysalustan geeli aktivoituu ruumiin lämmön mukaan ja viilentää jopa 4-5 tuntia kerralla. Alustan saa aktivoitua uudelleen pitämällä taukoa sen käytöstä n. 30-60 minuuttia.

Touko pääsi testaamaan alustaa ensimmäistä kertaa heti juhannuksena, jolloin alusta koitui kotimatkalla erittäin tarpeelliseksi. Touko otti alustan saman tien omakseen ja hakeutuu aina automatkoilla sen päälle makaamaan. Samoin äidin koirat ovat päässeet testaamaan alustaa automatkalla ja kummasti ovat viihtyneet sen päällä. 

Suosittelen ehdottomasti tätä tuotetta. Se on kolmella koiralla koettu erinomaiseksi välineeksi kuumuutta lieventämään. Kannattaa kuitenkin vertailla hintoja, koska huomasin hinnoissa todella suuria eroja. Lemmikkistoressa alusta maksoi vain 19,90 euroa, joten se ei ollut hinnalla pilattu. Toimitusajat ovat siellä todella pitkät, joten kannattaa varautua useamman viikon odottamiseen mikäli sieltä tilaa. Mustissa ja Mirrissä vastaavan hieman isomman alustan hinta on jo aika suolainen. Alusta maksaa siellä 39,90 euroa.

Alusta kulkee mukana joka paikkaan :)

Blogin uudistuminen

Blogin ulkoasu on uudistunut.

Tervetuloa Toukon värikkääseen maailmaan!

Uimatreenit

Lauantaina oli ihana kesäpäivä ja päätettiin lähteä Toukon kanssa päiväretkelle Fagervikiin järven rannalle. Touko pakattiin autoon pelastusliivin, viilennysalustan, ruoan ja veden kanssa. Mukaan lähti myös westie kaverit Vili ja Seri. 

Perillä käveltiin metsän läpi ihanan rauhaisalle kalliolle järven rannalle, josta koirat pääsivät hyvin kahlailemaan. Kaikki nauttivat vapaana juoksemisesta. Touko innostui välillä hepuloimaan ja härnäämään Seriä.

Touko harjoitteli Juhannuksena ensimmäistä kertaa uimista pelastusliivit päällä ja nyt oli taas harjoittelun aika. Touko rakastaa kahlailua, mutta ei kauheasti innostu uimisesta. Käpälät alkoivat kauhomaan jo ennen, kuin laskin Toukon veteen. Vedessä vasta kauhottiinkin. Vesi pärskyi ja Touko kurnutti. Ei se uiminen kauhean hyvältä näyttänyt, se oli enemmänkin huvittavan näköistä. Ajattelin, että Touko uppoaa pohjaan kuin kivi ilman pelastusliivejä.

Retkellä tuli kuitenkin todistettua, että osaahan se Touko uida ja oikein hienosti uikin!

Kahlatessa Touko testaili eli huitoi varovasti vedessä käpälillä eteenpäin, että yltääkö vielä pohjaan.

Toukolta jäi kuitenkin huomaamatta sivusuunnassa, että kallio loppui tassujen alta ja plumpsis Touko olikin veden varassa.

Siinä sitten tuli todistettua, että hyvin Touko pysyi pinnalla ja ui hienosti. Itsellä sydän pomppasi kurkkuun, kun Touko tipahti veteen. Touko ui hienosti kohti, kun kutsuin sitä ja sain tyypin nostettua kuivalle maalle. Seuraavana perässä tipahti sitten Seri. Seri on onneksi tottunut uimari ja pian Serikin saatiin nostettua kuivalle maalle.

Olin varma, että Touko menisi tällaisessa tilanteessa paniikkiin ja uisi pois päin rannasta, mutta toisin kävi. Kyllä voi olla ylpeä Toukosta <3

PS.

Täytyy vielä kehua tuota viilennysalustaa. On niin mainio väline kuumilla päivillä.
Suosittelen ehdottomasti hankkimaan. 

Retkipäivä

Käytiin sunnuntain kunniaksi Porkkalan kärjessä reippailemassa.

Kyllä oli taas mukavaa kahlailla meressä auringon paisteessa.

Kun kahden tunnin reippailun jälkeen oli aika lähteä takaisin kohti autoa, olisi Toukon pitänyt päästä syliin kävelemisen sijaan.

On se ulkoilu uuvuttavaa ;)

Miehuuskoe

Touko on vihdoin löytänyt miehuutensa.

Olen jo pidemmän aikaan ollut sitä mieltä, että Touko taitaa olla kiinnostunut pojista.

Aina lenkeillä Touko on ihan tohkeissaan poikakoirista, mutta tyttökoirat ei kiinnosta tippaakaan. Tyttöjä käytiin vain pikaisesti nuuhkaisemassa ja matka sai jatkua.

Kun taas poikakoirien sukukalleudet pitää käydä putsaamassa kymmenen kertaa ja pari kertaa vielä kiellon päälle, eikä millään olisi haluttu jatkaa matkaa.

 

Mutta nyt se vihdoin tapahtui!

Oltiin Toukon kanssa yksi päivä lenkillä ja vastaan tuli Toukon kaveri tyttökoira Niki, jolla oli juuri ollut juoksut. Ensimmäistä kertaa huomasin, että Toukon hormonit alkoivat hyrräämään. Tyypiltä valui suusta kunnon jojo kuolaa ja nenä oli visusti kiinni Nikin takapäässä. Kyllä koko tyttö piti nuuskia läpi kuola valuen ja Touko ei olisi millään malttanut lähteä jatkamaan matkaa.

Matkan jatkuttua Toukon piti vielä matchoilla eli "murahdella" äänekkäästi.

Touko löysi vihdoin sisäisen miehensä :)

 



Mökillä osa 2

Oltiin Toukon kanssa taas viikonloppuna mökkeilemässä.

Tyyppi oli ihan tohkeissaan, kun tajusi että mökillä odotti parhaat kaverit Seri ja Vili.

Kaksi päivää meni täysin riehuessa. Touko ei malttanut juurikaan nukkua päivisin, kun kerrankin sai juosta vapaana ja painia kavereiden kanssa. 

Välillä käytiin rannassa viilentymässä ja sitten meno taas jatkui.

Lauantaina rupesi sitten iskemään väsymys hiljalleen ja välillä kuului pieni kuorsaus tuolin alta. 

Touko joutui välillä myös jäähylle fleksin päähän. 

Mökkialue rupesi olemaan liiankin mukavaa aluetta, että sitä piti välillä lähteä  omille teille tutkimaan ja valloittamaan uusia alueita. Eikä Touko tietenkään silloin voinut kuunnella käskyjä. Touko luikerteli pokkana karkuun, niin kuin mitään ei olisi muka kuullut.

Toisena päivänä Touko alkoi jo väkisin nuokkua väsymystään, mutta ei olisi silti millään malttanut ummistaa silmiään. Autossa matkalla kotiin sitten tyyppi malttoi nukkua ja kotona ilta menikin sohvalla tuhisten.

Mökkielämää

Mökkeily on parasta!
Touko pääsi viikonloppuna ensimmäistä kertaa mökkeilemään.

Siitä se riemu repesi, kun sai vapaasti kirmata luonnon helmassa.

Touko sai myös ensimmäistä kertaa juosta vapaana muualla kuin metsässä, koirapuistossa tai aidatulla pihalla.
Touko totteli niin hienosti mökillä, eikä lähtenyt kertaakaan omille teille.
 Normaalisti jos lenkillä näkyy jotain mielenkiintoista, niin sitä mennään kohdetta kohti veto päällä, korvat lukossa ja hullun kiilto silmissä. 

Sitä saa olla oikein ylpeä Toukon hienosta käytöksestä mökillä.
Ei kertaakaan tullut hullun kiiltoa silmiin.
Toukosta on tullut iso herra. Ainakin hetkellisesti ;)

Touko top 3 suosikki puuhastelut mökillä:

1.

Tärkein ja paras tehtävä on tietysti grillin vieressä herkkujen vahtiminen, ettei ne vain joudu vääriin suihin.

2.
Meressä kahlaaminen ja keppien noutaminen, kunhan vain jalat yltää turvallisesti pohjaan.

3.
Mopsin arvolle sopiva kuninkaana patsastelu laiturilla.
Täällä on yksi kuningas ja se olen minä!

Kesä on täällä ja blogielämä jatkuu!

On aika palata taas blogin ääreen monen kuukauden tauon jälkeen. 

Toukon blogi on elänyt hiljaiseloa koko kevään muiden kiireiden takia, mutta nyt on aika taas ryhdistäytyä ja jatkaa kuulumisien kertomista.

Viikonloppuna on ollut mahtavia kesäpäiviä ja ollaan Toukon kanssa nautiskeltu niistä toden teolla.

Eilen oltiin koko päivän Suomenlinnassa piknikillä ja tänään käytiin merenrannassa nautiskelemassa.

Touko on aina innoissaan kun pääsee meren äärelle lenkille. Tyyppi vetää koko matkan, kunnes ollaan perillä rannalla. Mereen pitää tietysti päästä kahlailemaan ja ihmettelemään kaikkea. 

Välillä pitää myös vahtia ja komentaa ohikulkijoita.

Helteisillä päivillä mennään täysin Toukon ehdoilla, ettei vaan tyyppi väsähdä kuumuuteen. Touko ottaa lenkeillä välillä lepotaukoja ja heittäytyy X-asentoon nurmikolle. Siinä sitten odotellaan hetki kunnes taas touhotus jatkuu. Vettä pitää olla aina mukana, ettei jano pääse yllättämään. 

Touko voisi vielä opetella olla touhottamatta helteellä ja kävelemään rauhallisesti. Mutta minkäs teet, kun tyyppi haluaa olla joka paikassa ensimmäisenä. Kauhealla kiireellä pitää nähdä mihin kivaan paikkaan sitä ollaan taas menossa.

Riehakasta perjantaita!

Touko toivottaa hyvää viikonloppua nopeuspelin merkeissä!

Paukkupakkaset

Talvi tuli rytinällä ja toi mukanaan melkein -30 asteen pakkaset.

Se tiesi huonoa Toukon lenkkeilylle. Tyyppi tutisi jo -15 asteen pakkasissa ja ojenteli tassuja välillä lenkillä, jotta niitä lämmitettäisiin.

Ompelin ja neuloin kauhealla kiireellä Toukolle vaatteita kovia pakkasia varten. Alpakan villasta valmistui parissa päivässä villapaita ja seuraavana päivänä valmistui vielä toppatakki, jossa on kaksi fleece kerrosta vuorena. Ajattelin että näillä kyllä luulisi tarkenevan. Ongelmana oli enää tassut. Tein fleecestä tossukat, jotta ne edes vähän suojaisi kovilta pakkasilta. 

Ja sitten lenkille!

Lenkit eivät menneet kuitenkaan ihan putkeen. 

Touko aloitti jarruttelun heti ulko-ovella. Tyyppi päätti, että minähän en näillä pakkasilla tule ulos! Lenkit jatkui siis siihen malliin, että yritin väkisin raahata Toukoa fleksin päässä lenkille. Näky oli huvittava ja moni ohikulkija naureskelikin meille, kun yritän raahata Toukoa perässä, joka makaa hangessa sammakko asennossa ja ei kävele metriäkään. 

Houkutus ja kehumiset käyttöön!

Yritin houkutella Toukoa liikkeelle. Toukohan vain juoksi kiireellä syliin ja odotti, että kannan sen kotiin. 

Ei mennyt lenkit niin kuin Strömsössä. 

Touko on normaalisti ylienerginen tapaus. Kaikki ihmiset ja koirat pitäisi päästä lenkeillä moikkaamaan, mutta pakkaset sai Toukon "masentumaan". Ei kiinnostanut ihmiset taikka koirat. Tassuja vain ravisteltiin ja tuotiin lämmitettäviksi.

Nyt on onneksi paukkupakkaset ohi. Touko suostuu taas lenkkeilemään normaalisti vaikkakin on vielä hieman epäileväinen lenkille lähtiessä, että onko siellä vielä hurjan kylmä.