sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Retkipäivä

Käytiin sunnuntain kunniaksi Porkkalan kärjessä reippailemassa.
Kyllä oli taas mukavaa kahlailla meressä auringon paisteessa.
Kun kahden tunnin reippailun jälkeen oli aika lähteä takaisin kohti autoa, olisi Toukon pitänyt päästä syliin kävelemisen sijaan.
On se ulkoilu uuvuttavaa ;)






maanantai 6. kesäkuuta 2016

Miehuuskoe

Touko on vihdoin löytänyt miehuutensa.
Olen jo pidemmän aikaan ollut sitä mieltä, että Touko taitaa olla kiinnostunut pojista.
Aina lenkeillä Touko on ihan tohkeissaan poikakoirista, mutta tyttökoirat ei kiinnosta tippaakaan. Tyttöjä käytiin vain pikaisesti nuuhkaisemassa ja matka sai jatkua.
Kun taas poikakoirien sukukalleudet pitää käydä putsaamassa kymmenen kertaa ja pari kertaa vielä kiellon päälle, eikä millään olisi haluttu jatkaa matkaa.
 
Mutta nyt se vihdoin tapahtui!
Oltiin Toukon kanssa yksi päivä lenkillä ja vastaan tuli Toukon kaveri tyttökoira Niki, jolla oli juuri ollut juoksut. Ensimmäistä kertaa huomasin, että Toukon hormonit alkoivat hyrräämään. Tyypiltä valui suusta kunnon jojo kuolaa ja nenä oli visusti kiinni Nikin takapäässä. Kyllä koko tyttö piti nuuskia läpi kuola valuen ja Touko ei olisi millään malttanut lähteä jatkamaan matkaa.
Matkan jatkuttua Toukon piti vielä matchoilla eli "murahdella" äänekkäästi.
Touko löysi vihdoin sisäisen miehensä :)
 


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Mökillä osa 2

Oltiin Toukon kanssa taas viikonloppuna mökkeilemässä.
Tyyppi oli ihan tohkeissaan, kun tajusi että mökillä odotti parhaat kaverit Seri ja Vili.


Kaksi päivää meni täysin riehuessa. Touko ei malttanut juurikaan nukkua päivisin, kun kerrankin sai juosta vapaana ja painia kavereiden kanssa. 
Välillä käytiin rannassa viilentymässä ja sitten meno taas jatkui.
Lauantaina rupesi sitten iskemään väsymys hiljalleen ja välillä kuului pieni kuorsaus tuolin alta. 



Touko joutui välillä myös jäähylle fleksin päähän. 
Mökkialue rupesi olemaan liiankin mukavaa aluetta, että sitä piti välillä lähteä  omille teille tutkimaan ja valloittamaan uusia alueita. Eikä Touko tietenkään silloin voinut kuunnella käskyjä. Touko luikerteli pokkana karkuun, niin kuin mitään ei olisi muka kuullut.


Toisena päivänä Touko alkoi jo väkisin nuokkua väsymystään, mutta ei olisi silti millään malttanut ummistaa silmiään. Autossa matkalla kotiin sitten tyyppi malttoi nukkua ja kotona ilta menikin sohvalla tuhisten.